Sillä hän päästää sinut linnustajan paulasta, turmiollisesta rutosta. Sulillansa hän sinua suojaa, ja sinä saat turvan hänen siipiensä alla; hänen uskollisuutensa on kilpi ja suojus.
Et sinä pelkää yön kauhuja, et päivällä lentävää nuolta, et ruttoa, joka pimeässä kulkee, et kulkutautia joka päiväsydännä häviötä tekee.’’ Ps. 91: 1-6.
Elämme jälleen karanteeniaikaa, maskit ovat käytössä ja hygieniasta pidetään huolta Internetin, julkaistun muun median sekä varoitustaulujen ym. ohjeiden avulla. Kaikki nämä ohjeet ovat meidän parhaaksemme ja niiden tarkoitus on suojella meitä viruksilta. Teemme hyvin, kun noudatamme niitä. Näistä ajatuksista tuli mieleen, että hengellisessä elämässämme selviämme noudattamalla niitä ohjeita ja neuvoja, jotka löytyvät Jumalan Sanasta. Näinä aikoina elämme nopeasti ’’saastuvassa’’ maailmassa. Vanhanaikainen sana turmelus kuvaa parhaiten ihmiskunnan tilaa tällä hetkellä. Tämä turmelus leviää erityisesti sähköisen median välityksellä hyökyaallon tavoin, kun laittomuus näyttää saavan kaikkialla vallan. Psalmin 91 jae 14 lupaus on voimassa meille, jotka uskomme Herraan; ’’Koska hän riippuu minussa kiinni, niin minä hänet pelasta; minä suojelen hänet koska hän tuntee minun nimeni.’’
Toivolla oli aikomus lähteä Latviaan nyt kuluvan viikon tiistaina, mutta tulkkimme oli sitä mieltä, että Daugavpilsiin ei voi nyt mennä. Sillä alueella on ns. hot spot, eli huomattavan paljon sairastuneita. Kuitenkin viimeistään joulukuun alussa sinne olisi tarkoitus mennä. Kiitos, että muistatte tätä matka-asiaa rukouksin, että suunnittelemamme vierailun ajankohta olisi oikea.
Grigorilta saimme viestiä, että veljemme Benjamin, arvostettu opettaja on päässyt Herran luokse. Hän oli aikoinaan mukana Daugavpilsin veljien ensimmäisellä matkalla Suomeen. He osallistuivat silloin Karmel-kodilla järjestettyyn holokaust-vanhusten leiriin. Tästä tapahtumasta on jo yli kymmenen vuotta aikaa. Tuolloin Benjamin sai piston sydämeensä ja hän halusi, että hänen puolestaan rukoillaan.
Tilaisuuden päättyessä hän käveli rohkeasti, muista piittaamatta esille kohtaamaan Jeesusta messiaanaan. Salissa oli silloin noin parikymmentä henkilöä, Moskovan juutalaisyhteisöstä, sekä neljä daugavpilsiläistä miestä Latviasta. Yleisesti oli tiedossa, että ison ryhmän mukana oli aina joku, joka vahti muiden tekemiset tarkkaan, niin kuin entisen neuvostovallan aikana aina oli tapana. Eikä näistä neljästä daugavpilsiläisestäkään kukaan muu ollut vielä siinä vaiheessa tullut uskoon.
Tästä nelihenkisestä ryhmästä ei ole keskuudessamme enää kuin Grigori, joka on uskossa ja toimii yhteyshenkilönämme. Kaksi heistä on Herran luona, kolmannesta emme tiedä kuin että hän kuoli Jerusalemissa ollessaan lastensa luona. Benjamin ei enää moneen vuoteen ole jaksanut sairautensa takia tulla tilaisuuksiimme. Kuitenkin Fionan kanssa vieraillessamme kaupungissa, kävimme häntä tapaamassa, kun viimeksi olimme kaikki isommalla ryhmällä Latviassa.
Riian messiaanisesta Sofar-seurakunnasta saimme viestiä, että odottavat kovasti Toivoa tulemaan.
Sydäntä lämmittävää oli kuulla, että Ada on jo varsin lähellä päätöksessään tehdä uskonratkaisu, ottaa Jeesus Messiaanaan elämänsä Herraksi. Saattaa jopa olla, että hän on jo mielessään tehnyt ratkaisunsa. Joka tapauksessa hän on käynyt säännöllisesti seurakunnan sapattitilaisuuksissa sen jälkeen, kun Toivo rukoili hänen kanssaan tänä keväänä maaliskuussa Purim-juhlan aikaan. Adan uskoontulo on merkittävä asia koko Riian suuressa juutalaisyhteisössä, koska hän on erittäin tunnettu ja arvostettu henkilö. Lisäksi hän on vaikutusvaltainen vanha rouva, jonka mielipiteillä on paljon merkitystä muun yhteisön keskuudessa.
Rukousaiheita: Adan pelastuminen ja Riian juutalaisyhteisö, Daugavpilsin ystävät ja koko juutalaisyhteisö siellä. Toivon matkan ajankohta, emme halua riskeerata ja olla uhkarohkeita, mutta jos saamme varmuuden matkan ajankohdasta, tähän sisältyy myös matkan täydellinen varjelus. Näin uskomme.
Muistetaan rukouksin myös Fionaa ja hänen palvelustyötään Englannissa, koska siellä on vakava tilanne koronan vuoksi vieläkin. Lisäksi astman vuoksi Fiona on ollut kotikaranteenissa jo monta kuukautta. Herra voi hänet parantaa tästä sairaudesta.
Nyt on aika panostaa voimakkaasti evankeliumintyöhön, kukin omalla kohdallaan rukoillen muistaen, että ”Herra on se, joka tekee”! Muistetaan, että hän käyttää kaikkia meitä, jotka haluamme olla hänen käytössään.
Eugene Ivanov muistutti Lapuan STEP-kurssilla meitä siitä, kuinka alkuseurakunnan uskovaiset juutalaiset, Jerusalemissa olivat myyneet kaiken omaisuutensa. uskovaiset saivat varallisuutensa vietyä mukanaan, kun he joutuivat pakenemaan Jerusalemista alkaneita uskovien vainoja. Juudan pakkosiirtolaiset joutuivat aikanaan lähtemään tyhjin käsin, koska ei ollut enää aika tai mahdollisuutta muuttaa omaisuutta rahaksi ja näin he menettivät kaiken mitä olivat koonneet. Tämä lause nousi muistiinpanoistani voimakkaasti esille, tänä päivänä se toi mieleen ajatuksen, että kun me laitamme elämässämme kaiken Herran käsiin, saamme elää rikkaan elämän. Enkä tarkoita tällä rahallisesti rikasta vaan siunattua. Jos taas elämme itsellemme, saatamme joutua lähtemään ’’tyhjin käsin’’ tästä ajasta. Valitaan oikein, jokainen päivä on uusi mahdollisuus siihen.
Siunattua pyhäinpäivää ja Shabbat Shalom!
Toivo ja Malla
Recent Comments